Kesäpäivät 2022
Women in Mining Finlandin kesäpäivä 19.-20.8.2022
Women in Mining Finlandin jäseniä kokoontui elokuussa WIMin kesäpäivässä. Tapahtuma järjestettiin Siilinjärvellä Pohjois-Savon maakunnassa.
Kesäpäivän starttasi perjantaiaamuna vierailulla Yara Suomen fosfaattikaivokselle, missä WIMit tutustuivat kaivokseen sekä Yaran ja Tapojärvi Oy:n allianssiin. Norjalainen Yara operoi Siilinjärvellä Euroopan Unionin ainoaa fosfaattikaivosta. Kemira aloitti alun perin kaivostoiminnan alueella vuonna 1979, ja toiminta myytiin Yaralle vuonna 2007. Kemiran Siilinjärven toimintojen haltuunoton jälkeen Yara on investoinut satoja miljoonia euroja kaivokseen ja kaivoksen vieressä toimivaan lannoitetehtaaseen. Tehdas käyttää kaivoksella tuotettavaa apatiittirikastetta mm. fosforilannoitteen sekä fosforihapon valmistamiseen. Tapojärvi on vuonna 1955 perustettu suomalainen kaivos- ja kiertotalouspalveluita tarjoava yritys, jolla on oma kaivoshanke Kolarin Hannukaisessa.
Yara ja Tapojärvi yrityksinä
Kaivososaston päällikkö Mikko Keränen (nyk. tehtaanjohtaja) esitteli kaivoksella Yaran toimintaa. Kaivos tuottaa noin miljoona tonnia apatiittirikastetta vuodessa. Yara työllistää Suomessa suoraan noin 900 henkilöä (Yaran työntekijät + urakoitsijat), ja Yaran epäsuoraksi työllisuusvaikutukseksi Suomessa on arvioitu 4500 henkilötyövuotta. Mielenkiintoisena faktana Siilinjärven kaivoksen rikastamosta mainittiin, että se oli ensimmäinen fosfaattirikastamo maailmassa, jossa tuotettiin käyttökelpoista apatiittirikastetta yli 90 prosentin P2O5 saannilla.
Tapojärvellä prosessimineralogina työskentelevä Mari Seilonen (yksi WIM Finlandin perustajajäsenistä) esitteli Tapojärven toimintaa. Tapojärvi investoi vuodessa noin 5 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen, ja työllistää suoraan 832 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Tapojärven henkilöstöstä noin 6 % on naisia. Kaivospalvelutarjoama on Tapojärvellä laaja, kattaen mm. porauksen, panostuksen, pulttauksen, ruiskubetonoinnin ja rusnauksen.
Mikä ihmeen allianssi?
Yara ja Tapojärvi alkoivat vuonna 2020 suunnittelemaan allianssia fosfaattikaivokselle. Allianssin tarkoituksena oli virtaviivaistaa toimintaa kaivososastolla siten, että kaivospalvelu-urakoitsija (Tapojärvi) toimii normaalia tiiviimmässä yhteistyössä tilaajan (Yara) kanssa. Samanlaista, tämän mittakaavan allianssia ei ollut aiemmin toteutettu kaivosteollisuudessa missään päin maailmaa. Allianssia varten rekrytoitiin 150 henkilöä. Vuonna 2022 Yaran kaivososaston ja Tapojärven Siilinjärven kaivospalveluiden organisaatiot sulautettiin, ja tiedonvaihto tehtiin alusta alkaen mahdollisimman sulavaksi. Tiedonvaihtoa parannettiin mm. yhdistämällä Yaran ja Tapojärven tuotannonohjausjärjestelmä kaivosalueella. Tiedonvaihdon helpottumisen lisäksi, allianssimallilla toimimisella pyritään myös saavuttamaan taloudellisia etuja; kustannukset ovat molemmille allianssin osapuolille avoimesti nähtävissä, ja molemmat voivat käyttää resurssejaan kustannusten optimointiin. Kun kustannukset laskevat, molemmat allianssin osapuolet hyötyvät taloudellisesti, eikä se vaikuta esimerkiksi urakoitsijan katteeseen.
Suomen suurin ihmisen tekemä monttu
Yritys- ja allianssiesittelyjen jälkeen ryhmä suuntasi avolouhosvierailulle. Yara Siilinjärven pääasiallinen avolouhos on Suomen suurin avolouhos. Pituutta siltä löytyy kolme kilometriä, ja syvyyttä 250 metriä. Todella vaikuttava näky!
Miniseminaari: tasa-arvoinen työpaikka
Kaivosvierailulta suunnattiin Hotelli Kunnonpaikan rantasaunalle WIMin miniseminaariin. Puhujina seminaarissa olivat projektipäällikkö Tuomo Haapala Raudaskylän kristilliseltä opistolta sekä henkilöstöpäällikkö Pia Nykvist-Lindström Yaran Siilinjärven toimipisteeltä. Miniseminaarin teemana oli tasa-arvoinen työpaikka.
Tuomon esityksessä käsiteltiin yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta, osatyökykyisten työllistämistä, ja sitä, miten ennakkoluulot ja syrjintä näkyvät työelämässä. Tuomon esityksessä kerrottiin mm., miten erilaisten etnisten taustojen perusteella syrjiminen on arkipäivää suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuuluisassa esimerkissä kerrottiin Työnimi-projektista, jossa oli valittu neljä näkyvää suomalaista julkisuuden henkilöä (Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi) hakemaan töitä romaninimiä käyttäen. He lähettivät yhteensä yli 50 työpaikkahakemusta - yhtäkään ei kutsuttu haastatteluun.
Osatyökykyisten työllistämisessä tavoitteena on työllistää esimerkiksi henkilö, jolla on jonkinlainen vamma tai sairaus, joka estää täysipäiväisen työnteon. Osatyökykyisten työllistämisestä (ns. avotyöstä) tärkeinä pointteina oli, että sillä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvänä puolena on, että se voi tuoda huomattavasti sisältöä ja merkitystä osatyökykyisen elämään. Samaan aikaan keskusteltiin kuitenkin myös järjestelmän hyväksikäytöstä, mikä ei ole täysin poikkeuksellista; osatyökykyisten työllistämisessä voi myös käydä niin, että osatyökykyinen tekee täysipäiväistä työtä avotyön palkalla (0-12 €/pv). Raudaskylän kristillinen opisto pyrkii auttamaan tällaiseen tilanteeseen joutuneita henkilöitä.
Pian esitys käsitteli monimuotoisuutta, tasapuolisuutta ja osallistamista Yarassa. Yaran Suomen toimintojen parissa työskentelevistä noin 14 % on naisia, mikä vastaa hyvin pitkälle suomalaisten kaivosten sukupuolijakaumaa. Yara tekee tietoista työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä on se, että kun uutta henkilöstöä palkataan, kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei uusien mies- ja naistyöntekijöiden välillä ole selittämätöntä eroa palkkauksessa. Yaralla on myös kaikille työntekijöille suunnattuja tasa-arvoon liittyviä koulutuksia, jotka valistavat ihmisiä esimerkiksi vaihdevuosista ja niiden näkymisestä työpaikalla.
Pia nosti myös esiin, että Yaralla on kansainvälisesti käytössä puolen vuoden palkallinen äitiysloma, mikä ei ole millään tavalla normaalikäytäntö suurissa, kansainvälisissä yrityksissä. Yara pyrkii myös kansainvälisesti rekrytoimaan enemmän naisia yrityksen päättäviin asemiin.
Keskustelu: mikä on WIM Finlandin tarkoitus?
Miniseminaaria seurasi lyhyt keskustelu, jossa WIMin jäsenet pohtivat WIM Finlandin tarkoitusta eritoten intersektionaalisen feminismin kannalta. Tulisiko yhdistyksen tehdä enemmän työtä myös vähemmistöjen eteen, ja laajentaa toimintaa koskemaan yleisesti kaivosalan työvoiman monimuotoisuutta? Entä tulisiko WIMin huomioida toiminnassaan enemmän muitakin miesvaltaisia toimialoja, kuten vaikka puu- ja paperiteollisuutta? Esimerkkitapauksena mainittiin mm. We in Games-yhdistys, joka aloitti Women in Games-nimellä, mutta vaihtoi nimeään laajentaakseen toimintaansa pelialan monimuotoisuutta yleisesti edistäväksi yhdistykseksi.
WIM Finland on pieni ja täysin vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys. Täten keskusteluun osallistuneet jäsenet olivat sitä mieltä, että kaivosalan sukupuolten tasa-arvon korostaminen pysyy yhä WIM Finlandin pääasiallisena missiona. Muita teemoja, kuten esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai etnisten vähemmistöjen oikeuksia, kuitenkin tuodaan esille mahdollisuuksien mukaan. Toiminnassa tulisi myös korostaa, että WIM Finland on ns. turvallinen tila.
Esille nousi myös, että olisi toivottavaa tehdä järjestön toiminnasta helpommin lähestyttävää operaattoritasolla työskenteleville henkilöille, koska heillä on usein rajoittuneet mahdollisuudet osallistua esim. Webinaareihin kesken työpäivän. Tähän ehdotettiin ratkaisuksi esim. podcasteja, joita voi kuunnella jälkikäteenkin.
Keskusteltiin myös mentoripoolista, mihin kaivataan kokeneita naisia kaivosalalta mentoroimaan alan tulevia osaajia. Aiemmin haasteena on ollut se, että mentoroitavia ei ole löytynyt.
Missä pidetään seuraava vuosikokous?
WIMit keskustelivat tapahtumassa myös siitä, missä seuraava vuosikokous järjestetään. Paikkakunnaksi ehdotettiin Tamperetta, eritoten koska siellä toimii useita kaivosalaan läheisesti liittyviä yrityksiä.
Sauna, sillis ja Kallaveden laineet
Miniseminaarin ja keskusteluiden jälkeen syötiin illallinen rantasaunalla, mitä seurasi saunominen ja mukava illanvietto. Rohkeimmat kävivät jopa uimassa Siilinsalmen (vähintäänkin virkistävässä) vedessä.
Lauantaiaamuna syötiin sillis pitkän kaavan kautta Hotelli Kunnonpaikan aamiaisella. Silliksen jälkeen suunnattiin kimppakyydein Kuopion keskustaan, missä kesäpäivän osallistujat hyppäsivät risteilyveneen kyytiin ja nauttivat kuumasta kesäpäivästä Kallaveden laineilla. Parituntisen risteilyn jälkeen olikin aika suunnata kotia kohti.
Women in Mining Finland kiittää Yaraa, Tapojärveä, seminaarin puhujia sekä tietysti WIMejä mukavasta tapahtumasta!
Tekstin on kirjoittanut Topi Vaarala
Kuvagalleria
